Vuonna 1886 toimintansa 4:n huoneen ja keittiön käsittämissä vuokratiloissa aloittanut Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on maamme vanhin suomenkielinen
yhteiskoulu. Uuden koulun perustamiseen ryhdyttäessä (1882) oli tarkoitus saada aikaan yliopistoon
johtava tyttökoulu, mutta yhteiskasvatusajatus valtasikin viime vaiheessa hankkeen kannattajat.
Ratkaisu oli koko maan oppikoululaitoksen kannalta tärkeä linjanveto. "SYK:n malli" teki
mahdolliseksi perustaa oppikouluja pienille maaseutupaikkakunnillekin, joiden voimavarat eivät olisi
riittäneet erillisten tyttö- ja poikakoulujen ylläpitämiseen.
Oma koulutalo saatiin aikaan yllättävän ripeästi. Koulun sijaintipaikka oli keskellä Helsinkiä sijaitseva J.V Snellmannin talo Yrjönkadun kulmauksessa.
Kun vuonna 1889 käyttöön otettu koulu kävi aikanaaan
ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi tuli muutto Etu-Töölöön 1930-luvun tyylipuhtaaseen funkistaloon, joka on jo kirjaimelleen museoitu.
Yhteiskasvatusajatuksen rinnalla SYK oli alusta alkaen uudistusmielinen koulu. Perustajat halusivat luoda "uudenaikais-humanistisen
oppilaitoksen" ja toteuttivat sen antamalla äidinkielelle ja historialle enemmän tunteja kuin muissa
oppikouluissa oli sekä ottamalla vieraiksi kieliksi ns. uudet kielet.
Oppilaiden vilkkaan harrastustoiminnan perinteet juontavat juurensa aivan SYK:n alkuaikoihin saakka.
Vuonna 1955 SYK:sta tuli kymmenluokkainen oppikoulu, jonne pyrittiin kansakoulun toiselta luokalta. Silloin
alkoi entistä määrätietoisempi uusien opetusmenetelmien, oppisisältöjen ja tarkoituksenmukaisten
lukusuunnitelmien kokeilu. Se ulottui käytännöllisesti katsoen kaikkiin oppiaineisin. Useat täten
hankitut kokemukset säteilivät myös peruskoulu-uudistukseen. Kun Helsingissä vuonna 1977 siirryttiin
peruskoulujärjestelmään, säilyi SYK:n kymmenluokkainen rakenne entisellään.
Opetusministeriön asettaman työryhmän suosituksesta Helsingin kaupunki ja koulun ylläpitäjä solmivat sopimuksen
peruskouluasteen käyttämisestä ns. korvaavana kouluna siten, että SYK:sta tuli koko kaupunkia
palveleva A-ranskan, saksan ja venäjän opetuspiste. Aluksi koululla oli myös oma piiri, josta tulevat
oppilaat alkoivat lukea A-kielenään englantia. Elokuusta 1985 alkaen englannin lukijoiden ryhmä on
muodostettu ns. paluuoppilaista.
Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema SYK:n nykyinen koulutalo, joka on puolen eduskuntatalon kokoinen,
valmistui vuonna 1972 Etelä-Haagaan. Työstään kiinnostunut ja vastuuntuntoinen opettajakunta, omintakeinen
opetussuunnitelma ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että SYK on
monipuolista opetusta jakava, erilaisille harrastustoiminnoille painoa paneva oppilaitos.
|

Nykyinen koulurakennus
|
Nykyisen koulutalon käytävää
|