SYK: Historia 


Seitsemäs luokka vuoden 1915 syksyllä Kuva Yrjönkadun koulutalon käytävältä Oppilasruokailua Nervanderin kadun koululla Nykyisen koulutalon vihkiäisjuhla1972
Paikalla tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen


Vuonna 1886 toimintansa 4:n huoneen ja keittiön käsittämissä vuokratiloissa aloittanut Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on maamme vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Uuden koulun perustamiseen ryhdyttäessä (1882) oli tarkoitus saada aikaan yliopistoon johtava tyttökoulu, mutta yhteiskasvatusajatus valtasikin viime vaiheessa hankkeen kannattajat.

Ratkaisu oli koko maan oppikoululaitoksen kannalta tärkeä linjanveto. "SYK:n malli" teki mahdolliseksi perustaa oppikouluja pienille maaseutupaikkakunnillekin, joiden voimavarat eivät olisi riittäneet erillisten tyttö- ja poikakoulujen ylläpitämiseen. Oma koulutalo saatiin aikaan yllättävän ripeästi. Koulun sijaintipaikka oli keskellä Helsinkiä sijaitseva J.V Snellmannin talo Yrjönkadun kulmauksessa. Kun vuonna 1889 käyttöön otettu koulu kävi aikanaaan ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi tuli muutto Etu-Töölöön 1930-luvun tyylipuhtaaseen funkistaloon, joka on jo kirjaimelleen museoitu.

Yhteiskasvatusajatuksen rinnalla SYK oli alusta alkaen uudistusmielinen koulu. Perustajat halusivat luoda "uudenaikais-humanistisen oppilaitoksen" ja toteuttivat sen antamalla äidinkielelle ja historialle enemmän tunteja kuin muissa oppikouluissa oli sekä ottamalla vieraiksi kieliksi ns. uudet kielet. Oppilaiden vilkkaan harrastustoiminnan perinteet juontavat juurensa aivan SYK:n alkuaikoihin saakka.

Vuonna 1955 SYK:sta tuli kymmenluokkainen oppikoulu, jonne pyrittiin kansakoulun toiselta luokalta. Silloin alkoi entistä määrätietoisempi uusien opetusmenetelmien, oppisisältöjen ja tarkoituksenmukaisten lukusuunnitelmien kokeilu. Se ulottui käytännöllisesti katsoen kaikkiin oppiaineisin. Useat täten hankitut kokemukset säteilivät myös peruskoulu-uudistukseen. Kun Helsingissä vuonna 1977 siirryttiin peruskoulujärjestelmään, säilyi SYK:n kymmenluokkainen rakenne entisellään.

Opetusministeriön asettaman työryhmän suosituksesta Helsingin kaupunki ja koulun ylläpitäjä solmivat sopimuksen peruskouluasteen käyttämisestä ns. korvaavana kouluna siten, että SYK:sta tuli koko kaupunkia palveleva A-ranskan, saksan ja venäjän opetuspiste. Aluksi koululla oli myös oma piiri, josta tulevat oppilaat alkoivat lukea A-kielenään englantia. Elokuusta 1985 alkaen englannin lukijoiden ryhmä on muodostettu ns. paluuoppilaista.

Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema SYK:n nykyinen koulutalo, joka on puolen eduskuntatalon kokoinen, valmistui vuonna 1972 Etelä-Haagaan. Työstään kiinnostunut ja vastuuntuntoinen opettajakunta, omintakeinen opetussuunnitelma ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että SYK on monipuolista opetusta jakava, erilaisille harrastustoiminnoille painoa paneva oppilaitos.





Nykyinen koulurakennus


Nykyisen koulutalon käytävää

SYK:n ensimmäinen oma
koulurakennus Yrjönkadun ja
Kalevankadun kulmauksessa

SYK:n entinen koulutalo,
Nervanderin katu 13, nykyään
museoviraston hallussa

Päivälehtien käyttöä historian oppitunnilla 60-luvulla

Musiikkitunti SYK:ssa syyskuussa 1976




Valokuvat kirjasta "SYK 1886 - 1976", kustantaja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, painettu Weilin+Göösin painossa Espoossa.

     ©Copyright SYK